Mitä on prana?

Joogatunneilla tulee välillä vastaan ihmeellisiä sanoja, mutta harmillisen usein opettajalla ei ole aikaa selittää, mitä ne kaikki tarkoittavat. Yksi tällainen sana tai käsite on prana. Sana prana saattaa olla sulle joogatunneilta tuttu, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä pranalla tarkoitetaan ja, miten se liittyy joogaharjoitukseen.

Elämänvoima

Prana on sanskritia ja useimmiten se käännetään suomeksi sanoilla “elinvoima” (eng. vital force), “elämänvoima tai -energia” tai “hengitys”. Itse suosin sanan prana kääntämiseen sanaa elinvoima tai elämänenergia. Yksi vähemmän käytetty, mutta toimiva suomennos pranalle voisi olla henki. Prana on se näkymätön, kosminen voima, joka pitää kaiken havaitsemamme elämän elossa, ja myös yhdistää meidät ympäristöömme - osaksi kokonaisuutta. Käsite tunnetaan myös esimerkiksi Kiinassa ja Japanissa termeillä Chi ja Qi.

Prana & elämän eri kerrokset

Joogafilosofian mukaan ihminen koostuu viidestä eri kerroksesta eli koshasta. Fyysinen keho muodostaa annamaya koshan eli “ruokakehon”. Fyysistä kehoa hienovaraisempi kerros on pranamaya kosha eli pranakeho. Näiden lisäksi ihminen koostuu manomaya koshasta eli mielen kehosta, vijnanamaya koshasta eli viisauden kehosta ja lopulta anandamaya koshasta eli autuuden kehosta. Nämä kerrokset jaetaan vielä kolmeen eri kehoon eli sariraan.

Annamaya kosha muodostaa sthula sariran eli karkean kehon. Pranamaya kosha, manomaya kosha ja vijnanamaya kosha yhdessä muodostavat sukshma sariran eli hienovaraisen kehon. Anandamaya kosha yksinään muodostaa karana sariran eli kausaalikehon.

Karana sarira on sukshma sariran siemen, eli pitää sen hengissä, kun taas sukshma sarira on vastuussa fyysisen kehon eli sthula sariran pitämisestä hengissä. Tällöin prana on vastuussa fyysisen kehomme ylläpidosta. Sanotaan, että kun prana jättää kehon, ihminen kuolee. Sielu ja hienovarainen keho lähtevät yhdessä, ja syntyvät uudelleen uuteen kehoon. 

5 eri pranaa

Prana jakautuu ihmiskehossa 5 eri virtaukseen eli vayuun. Kaikilla näillä vayuilla on omat fyysiset ja henkiset funktionsa ja ne vaikuttavat eri kohdissa kehoa. 5 eri pranaa ovat: prana, apana, samana, vyana ja udana. 

• Prana vayu vaikuttaa rintakehän aluuella ja on vastuussa energian sisäänottamisesta (syöminen, juominen, sisäänhengitys), joten myös saamme pranaa kehoon näistä asioista (sekä ympäristöstä). Chakra joka liitetään pranaan on anahata eli sydänchakra.

• Apana vayu liikkuu lantion alueella ja on vastuussa kehon “jätteiden poistosta” eli ulostamisesta, uloshengityksestä, seksuaalinesteistä jne. Muladhara chakra eli juurichakra liitetään apanaan.

• Samana vayu on pranaa “jakava” virtaus, joka on vastuussa mm. ruuansulatuksesta. Samana vaikuttaa navan ja vatsan aluuella. Samana liitetään manipura chakraan.

• Vyana vayu kiertää koko kehossa ja on vastuussa mm. verenkierrosta. Vyana liitetään svadishtana chakraan.

• Udana vayu liikkuu pään ja kurkun alueella ja on vastuussa mm. puheesta, aivojen ja aistein toiminnasta sekä raajojen liikkeestä. Udana liitetään vishuddha ja ajna chakroihin.

Prana siis ylläpitää kehon toimintoja ja pitää näin fyysisen kehomme elossa. 

Lue myös artikkeli: Mitä ovat bandhat?

Ympäristön vaikutus

Ajatellaan, että prana ilmenee eri tavoin eri asioissa tai ympäristöissä. Esimerkiksi; luonnossa prana on vahvempi kuin kaupungissa, joka on täynnä ilmansaasteita ja asfalttia. Tai tuore ruoka sisältäisi enemmän pranaa kuin säilötty. Tämän takia olisi tärkeä kiinnittää huomioita siihen millaista ruokaa syö, ja millaisessa ympäristössä asuu. Tätä voi tietysti testata itse ja päätyä omiin johtopäätöksiin vertaamalla oloaan esimerkiksi, kun liikkuu luonnossa vs. kun viettää aikaa ympäristössä, jossa on paljon pakokaasua. Tai kun syö ravinteikasta, mahdollisimman tuoretta ruokaa vs. kun syö eineksiä tai pikaruokaa.

Pranan ohjaus

Yksi joogaharjoitusten tärkeimmistä tarkoituksista on ohjata pranaa harjoittajan kehossa. Muinaiset (ja ehkä nykypäivänkin?) joogit ovat pyrkineet muuntamaan apana vayun ja prana vayun suuntaukset päinvastaisiksi niin, että prana ja apana kohtaisivat ruuansulatuksen tulessa (samana) sen sijasta, että apana virtaisi ulos kehosta ja prana ylöspäin. Tämän sanotaan johtavan kundaliini-energian heräämiseen ja valaistumiseen. Tärkeää oli myöskin pranan “säilöminen” kehoon, koska pranan jättäessä kehon, ihminen kuolee.

Nykyjoogin harjoituksen päämäärät voivat olla erilaisia, mutta on tärkeä tiedostaa, että näillä asennoilla, hengitysharjoituksilla ja muilla joogaharjoituksilla voi olla muitakin vaikutuksia kuin “vaan” yoga bliss tai notkeampi keho. Ehkä yoga bliss ja joogaharjoituksen tuoma hyvä olo johtuvatkin juuri pranan tasapainottamisesta ja sen luonnollisten virtausten huoltamisesta?

Ylenpalttisella joogaharjoituksella ja varsinkin voimakkaiden hengitysharjoitusten tai lihaslukkojen käytöllä voi saada “pranansa (ja muutkin energiat) sekaisin”. Tämän takia onkin super tärkeää kuunnella omaa kehoaan ja mieltään rehellisesti ja säädellä harjoitusta sen mukaan. 

Mielen voima

Pranakeho eli pranamaya kosha ottaa ohjeistuksensa mieleltä eli manomaya koshalta. Tämä tarkoittaa sitä, että mielen avulla ohjaamme kehon pranaa, joko tietoisesti tai tiedostamattamme. Pranakeho taas ohjaa fyysistä kehoa eli annamaya koshaa. Tämä tarkoittaa sitä, että se mitä ajattelet ja mitä tunnet, vaikuttaa energiaasi, ja energiasi vaikuttaa suoraan kehoosi. Voit varmasti allekirjoittaa sen, että jos hoet itsellesi jatkuvasti: “olen väsynyt”, alat myös lopulta tuntea itsesi väsyneeksi olit sitten nukkunut 12 tuntia tai et. Tämän takia onkin todella tärkeää tulla tietoiseksi ajatuksista, koska ne kirjaimellisesti muuttavat kokemustamme elämästä. 

Onko prana sulle tuttu käsite? Tuliko kysymyksiä artikkelista? Jätä kommentti tai laita mulle sähköpostia: irinja.teikari@gmail.com

xx Irinja

PS. Missasitko mun maksuttoman LINJAA & VAHVISTA - Joogahaasteen? Ei hätää - tulen järjestämään uuden haasteen piakkoin! Pääset mukaan odotuslistalle tästä!