Ahimsa - väkivallattomuuden periaate
Ahimsa - väkivallattomuuden periaate
Ahimsa - väkivallattomuuden periaate tunnetaan niin hindulaisuudessa, jainalaisuudessa kuin buddhalaisuudessakin. Joogeille ahimsa lienee tutuin Patanjalin joogasutran esittelemästä kahdeksanosaisesta joogapolusta - astangajoogasta. Astangajoogan ensimmäinen haara tai askel ovat yamat ja niyamat, rajoitukset ja määräykset. Yamat eli rajoitukset koskevat joogin käyttäytymistä ja suhdetta omaan ympäristöönsä, maailmaan, jossa elämme. Yamoja on Patanjalin astangajoogan mukaan viisi: ahimsa - väkivallattomuus, satya - totuudellisuus, asteya - varastamattomuus, brahmacarya - pidättyväisyys ja aparighara - omistamattomuus.
Ahimsa on siis yamoista ensimmäinen ja usein sitä pidetään niistä tärkeimpänä. Ahimsa muodostaa pohjan kaikkien muiden yamojen noudattamiselle ja antaa suuntaviivat joogin elämälle ja harjoitukselle.
Väkivallattomuus sanoissa, teoissa ja ajatuksissa.
Usein ahimsaa ajatellessa ensimmäisenä tulee mieleen kasvissyönti. Joogisessa elämäntavassa kasvissyöntiä pidetäänkin ensiarvoisen tärkeänä. Ahimsa on kuitenkin myös muuta kuin kasvissyönti. Se on pidättäytymistä väkivaltaisista teoista niin itseä kuin muita eläviä olentoja kohtaan. Väkivalta ei ole aina fyysistä, myös sanat ja ajatukset voivat olla väkivaltaisia. Ahimsan periaatteen mukaan joogin tulisikin jättää taakseen väkivaltaiset taipumukset niin sanoissa kuin ajatuksissa.
Vaikka yrittäisimme kuinka välttää väkivaltaisia tekoja elämässämme, pelkkä olemassaolomme silti aina jollain tavalla tuhoaa jotain muuta. Voisi sanoa, että näin maailma toimii. Jotta joku tai jokin voi elää, jonkun toisen täytyy väistää tai kuolla. Samsaran pyörä pyörii. Siksi joogi haluaakin vapautua elämän ikuisesta kiertokulusta ja tehdä tästä elämästään viimeisen. Harjoituksellaan hän tavoittelee valaistumista, jotta voisi vihdoin jättää samsaran pyörän - ja lopettaa väkivallan. Tämä saattaa kuullostaa aika radikaalilta ja sitä se onkin.
Ahimsa nykyjoogin elämässä
Vaikka et olisi päättänyt omistaa koko elämääsi joogalle, voit silti saada irti paljon hyvää ahimsan ajatuksesta omassa elämässäsi ja joogaharjoituksessasi. Asana-harjoituksessa ahimsaa voi harjoittaa kuuntelemalla omaa kehoaa, jaksamistaan, sen hetkistä vointiaan ja kunnioittamalla sitä. Loukkaantumiset ja muut epämieluiset kokemukset joogamatolla sattuvat usein silloin, kun yritämme puskea itseämme pakolla kohti jotain päämäärää. Silloin unohdamme ahimsan periaatteen ja yritämme väkivalloin ja pakottamalla päästä johonkin tiettyyn lopputulokseen. Ahimsa onkin myös itsen kuuntelua ja kunnioittamista sekä omien rajojen tunnistamista.
Väkivallattomuuden noudattaminen sanoissa ja ajatuksissa on erittäin tärkeää. Vaikka nämä ovatkin asioita, joita me yleensä pidämme “aineettomina” (joogan mukaan myös mieli on materiaa), voivat ne satuttaa joskus jopa enemmän kuin fyysiset teot. Tarkkaile itseäsi seuraavan kerran, kun sinulla on erimielisyyksiä kumppanisi tai ystäväsi kanssa, ja koita valita sanasi tarkkaan muistaen väkivallattomuuden periaate. Tai seuraavan kerran, kun huomaat pääsi sisällä soimaavan itseäsi tai haukkuvan itseäsi, muista ahimsan periaate ja valitse väkivallaton, myötätuntoinen tai kannustava dialogi itseäsi kohtaan. Jos harjoitat tätä tarpeeksi pitkään, huomaat elämäsi muuttuvan.
Laajenna ahimsa koko elämääsi
Ahimsan periaate on erittäin kaunis ja halutessamme voimme ulottaa sen kaikkialle elämäämme. Sen ehdoton noudattaminen on kuitenkin usein erittäin vaikeaa tai mahdotontakin. Tämä ei silti tarkoita, ettemmekö voisi yrittää noudattaa ahimsaa parhaamme mukaan.
Ahimsa on ympäristömme, planeettamme ja kaikkien elävien olentojen kunnioittamista. Ahimsa on nöyryyttä - meidän etuoikeutemme ei ole tärkeämpää kuin muiden. Ahimsa on kanssaihmistemme hyvinvoinnin ja tunteiden kunnioittamista sekä myötätuntoa ja kunnioitusta itseämme kohtaan.
Onko ahimsan ajatus sinulle entuudestaan tuttu? Harjoitatko sitä joogaharjoituksessasi ja elämässäsi? Jätä kommentti ja keskustellaan! :)
xx Irinja