Miksi harjoittelemme inversioita? - Ylösalaisin olon terveysvaikutukset.

Jos seuraat mua sosiaalisessa mediassa, oot varmaan huomannut, että tykkään viettää aikaani ylösalaisin. Nyt haluankin kertoa sulle hieman inversioiden hyödyistä ja siitä, miksi niitä harjoitellaan joogassa.

Mitä ovat inversiot?

Usein inversioita ajatellessa mieleen tulevat näyttävät asennot kuten päälläseisonta, hartiaseisonta ja käsilläseisonta. Joogassa kuitenkin kaikki asennot, joissa sydän on pään yläpuolella mielletään inversioiksi. Eli esimerkiksi alaspäin katsova koira (adho mukha svanasana) on jo inversio.

Päälläseisontavariaatio Intiassa Gangesin rannalla.

Inversioiden hyödyt

Miksi me sitten harjoitellaan inversioita? Varmaan siihen on joku muukin syy kuin, että ne ovat hienon näköisiä, haastavia ja hauskoja?

Kuolemattomuuden nektari

Muinaiset joogatekstit puhuvat amritasta, “jumalaisesta nektarista tai “kuolemattomuuden nektarista”, joka sijaitsee bindu chakrassa (energiakeskus, joka sijaitsee joogan energia-anatomian mukaan takaraivon korkeimmassa kohdassa). Normaalisti tämä nektari valuu vatsan alueelle manipuran chakraan, jossa manipuran tuli tuhoaa sen. Muinaiset joogit halusivat säilyttää tämän nektarin päänsä alueella ja ohjata sen vishuddi chakraan, joka sijaitsee kurkussa. Tämän toimenpiteen sanotaan tuoneen heille pitkän iän tai kuolemattomuuden sekä mystisiä kykyjä. Yksi tapa ohjata tämä kuolemattomuuden nektari kurkkuun oli kääntää keho (pitkiksi ajoiksi) ylösalaisin.

Ylösalaisin olon terveysvaikutukset

Vaikka joogaharjoituksesi päämäärä ei olisi kuolemattomuus tai mystiset kyvyt, on inversioilla paljon muitakin hyötyjä. Inversioiden tiedetään vaikuttavan erityisesti ainakin verenkiertoon, lymfajärjestelmään, hermojärjestelmään ja endokriiniseen järjestelmään.

Lepotauko sydämelle. Normaalisti sydän työskentelee lujaa pumpatessaan verta aivoihimme. Kun käännämme kehomme ylösalaisin, painovoiman ansiosta veren virtaaminen helpottuu ja “sydän saa tauon”. Tämä myös alentaa verenpainetta ja hidastaa sydämen sykettä. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan vielä selvinnyt, miten verenpaineen aleneminen tapahtuu, ja inversioita ei suositellakaan henkilöille, jotka kärsivät korkeasta verenpaineesta.
Immuniteetti vahvistuu. Lymfajärjestelmä eli imunestejärjestelmä on vastuussa kehomme nestetasapainosta, immuuniteetistä sekä kuona-aineiden, myrkkyjen ja muiden epätoivottujen aineiden poistamisesta kehostamme. Lymfaneste liikkuu kehossamme lihastyön ja painovoiman vaikutuksesta. Kun käännymme ylösalaisin, lymfajärjestelmä stimuloituu ja lymfa pääsee virtaamaan tehokkaammin. Tämän vaikutuksesta immuniteetti vahvistuu ja keho puhdistuu kuona-aineista tehokkaammin.
Endokriininen järjestelmä. Yleisesti uskotaan, että inversiot stimuloivat endokriinistä- eli umpieritysjärjestelmää. Esimerkiksi hartiaseisonnan sanotaan vaikuttavan suotuisasti kilpirauhasen toimintaan.Tästä ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Umpieritysjärjestelmä on järjestelmä, joka muodostuu umpirauhasista ja se yhdistää aivot hormonien avulla elimiin, jotka säätelevät mm. aineenvaihduntaa, kasvua ja kehittymistä sekä lisääntymistä. Inversioilla siis voi olla suotuisia vaikutuksia hormonitoimintaan.
Mieli kirkastuu. Ylösalaisissa asennoissa aivot saavat paljon tuoretta verta ja tämän ansiosta mieli kirkastuu. Inversiot kuten päälläseisonta ja käsilläseisonta ovat energisoivia - ne antavat sinulle energiabuustin, kun taas inversiot kuten viparita karani ja hartiaseisonta rauhoittavat hermostoa.
Keho vahvistuu & kehonhallinta paranee. Tasapainottelu ylösalaisin, varsinkin aktiivisemmissa ja haastavammissa inversioissa vaatii hyvää kehonhallintaa ja etenkin keskivartalon sekä olkavarsien lihaksia. Inversiot kuten päälläseisonta tai käsilläseisonta ovat koko kehon harjoituksia, joten myös jalat ja pakarat vahvistuvat samalla. Myös kehonhallinta ja -hahmotus kehittyvät inversioissa.
Opettavat kärsivällisyyttä ja takertumattomuutta. Etenkin haastavat inversiot opettavat meille kärsivällisyyttä. Emme masteroi niitä heti ensimmäisellä harjoittelukerralla vaan saamme palata niiden pariin uudestaan ja uudestaan. Harjoittelussa on hyvä pysyä myötätuntoisena itselle ja omalle kehitykselle (ahimsa) sekä nauttia harjoituksesta oli se sitten “hyvä” tai “huono”. Tämä opettaa meille myös takertumattomuutta (vairagya).